Historialliset kartat
Alkuperäiset kartat ovat pääsääntöisesti löydettävissä joko Kansallisarkiston, Ruotsin kansallisarkiston tai sen osana toimivan Sota-arkiston kokoelmista. Digitaaliset versiot on tallennettu Jyväskylän yliopiston digitaaliseen julkaisuarkistoon, JYX:iin.
Karttojen tuottaja: www.vanhakartta.fi, Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto.
Kun avaat karttalinkin, saat suurennettua sen klikkaamalla karttaa. Voit liikkua kartalla sivu- ja alapalkkia käyttämällä, ylös ja alas hiirellä. Toinen linkki (Nyt) näyttää miltä seutu näyttää nykyään. Kansalaisen karttapaikan mittakaavaa voit muuttaa + ja - merkillä.
Huhmarlahti, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Kannonkosken saha, tekijä Gustaf Grönlund, 1853. Nyt
Kannonjärvi, Kannonjärvi tarkempana, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Kannonkoski ympäröivine järvineen, tarkempana, itäosa tarkempana, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Keitele ja Kivijärvi, tekijä Henrik Otto Brinck, 1734. Nyt
Kivijärvi ja Potmonjärvi, tekijä tunteman, 1875. Nyt
Koivujärvi, Terelampi, Huopanankoski, tarkempana, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Lakojärvi ja Koukkujärvi, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Lintusaari ja Raiskansaari, tekijä tuntematon. Nyt
Luomajärvi, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Postijärven ja Vuorenaluslammen välistä maastoa, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Potmonkoski, tekijä Rob Thulin, 1875. Nyt
Suurusniemi, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Vihtaperä, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Vuorilahti, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Ylä-Viivajärvi ja Ala-Viivajärvi, tekijä tuntematon, 1840-luku. Nyt
Karttasivuja
Nokia
Kartta.com:sta saa eri maiden karttoja sekä ajo-ohjeita.
Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902, Paul Kruhsen kokoelmasta
Koordinaattipalvelu. Palvelun avulla voi määrittää vaikkapa oman kesämökin koordinaatit.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Carelica-karttakokoelma